Ilmastonmuutos uhkaa saamelaiskulttuuria ja perinteisiä elinkeinoja Suomessa

Saamelaisten kotiseutualue sijaitsee pohjoisimmassa Lapissa

Saamelaiset ovat Pohjois-Euroopassa asuva alkuperäiskansa. Saamelaisia asuu Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Kaikki neljä maata kattavaa saamelaisten elinaluetta kutsutaan pohjoissaamen kielellä Sápmiksi ja suomeksi nimellä Saamenmaa. [1]

Suomessa saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kuuluvia henkilöitä ja heidän alaikäisiä lapsiaan on noin 11 000 [2]. Saamelaisten kotiseutualuetta ovat Suomessa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnassa sijaitseva Lapin paliskunnan alue. Yli 60 prosenttia Suomen saamelaisista asuu nykyään perinteisten saamelaisalueiden ulkopuolella. Saamelaisilla on kotiseutualueellaan Suomessa itsehallinto kieltään ja kulttuuriaan koskevien asioiden osalta. Itsehallinnollisia tehtäviä hoitaa vaaleilla valittava parlamentti, Saamelaiskäräjät. [1]

Ilmastonmuutos muuttaa ympäristöä nopeammin Pohjois-Suomessa

Saamelaisten kotiseutualueella ilmasto on jo lämmennyt 2–3 astetta verrattuna esiteolliseen aikaan [3], ja lämpötilojen nousun ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa. Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella lämpeneminen voi olla jopa neljä kertaa nopeampaa kuin muualla maailmassa [4]. Lämpötilojen nousun voimakkuus riippuu muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä [5].

Pohjois-Suomessa lämpötila tulee kohoamaan etenkin talvisin. Myös vuotuisten sademäärien arvioidaan kasvavan alueella erityisesti talvella ja sateiden tulevan entistä useammin vetenä. [5]

Keskimääräisten lämpötilojen nousun lisäksi perinteisen tiedon haltijat ovat kokeneet, että lämpötilojen vaihtelu on lisääntynyt saamelaisalueilla. Juuri lämpötilan ja olosuhteiden äärivaihtelut aiheuttavat haasteita elinkeinoille ja kulttuurille. Äärivaihtelut luovat uusia riskejä, heikentävät ennustettavuutta ja vaikeuttavat varautumista. [3]

Ilmastonmuutoksen seurauksena esimerkiksi männyt ja pensaat leviävät yhä pohjoisemmaksi. Metsittyminen ja pensaiden lisääntyminen vaikeuttavat ihmisten ja porojen liikkumista. Alueelle on levinnyt vieras- ja tulokaslajeja, kuten horsma. Sen on havaittu korvanneen alueen perinteistä kasvillisuutta ja vieneen elintilaa poroille tärkeiltä laidunkasveilta. Ympäristönmuutoksia on jo tunnistettu ja niillä on suuria vaikutuksia saamelaisten elinkeinoihin ja kulttuuriin. [6]

Poronhoidossa totutaan uuteen normaaliin

Pohjoisen muuttuvilla ilmasto- ja sääolosuhteilla on ja tulee olemaan suuri merkitys saamelaisten perinteiselle poronkasvatuskulttuurille. Poronhoidolla on suuri taloudellinen merkitys koko saamelaisalueella ja se mahdollistaa useiden saamelaisperheiden toimeentulon ja asumisen kotiseutualueellaan [7]. Ilmastonmuutos on jo hankaloittanut porotyötä, paimennusta ja laiduntamista [3].

Porotalouden vuosittainen rytmi on sopeutunut totuttuihin sääolosuhteisiin ja pohjaa porojen luontaiseen vuodenkiertoon. Ilmastonmuutos muuttaa tavallisia vuodenaikojen sääoloja, millä on sekä haitallisia että hyödyllisiä vaikutuksia porotalouteen. Olosuhteiden muutos ja epävarmuus vaikuttavat haitallisesti suoraan poron ravinnonsaantiin, terveyteen ja hyvinvointiin, mikä tekee poronhoidosta haastavaa [8]. Poronhoito perustuu luonnonlaitumiin, mutta ilmaston muuttuminen vaikeuttaa luonnollisen ravinnon saantia. Toisaalta vähäluminen ja leuto syksy voi auttaa ravinnonsaannissa. Epävarmojen olosuhteiden vuoksi tarvitaan kuitenkin myös lisäruokintaa. [6]

Elinkeinoelämän lisäksi poronhoito on olennainen osa saamelaista yhteiskuntaa ja kulttuuria. Siksi sillä on tärkeä merkitys saamelaisen kulttuurin ja saamen kielten säilymiselle. [7] Lumeen ja porojen paimentamiseen liittyvän sanaston käyttö voi vähentyä tai sanat kadota kielestä kokonaan [9]. Lisäksi poronhoito on tärkeässä osassa saamelaisen yhteisöllisyyden ja identiteetin ylläpitäjänä sekä vuodenkierron rytmittäjänä [8].

Perinteiset saamelaiset elinkeinot ovat alkaneet sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Esimerkiksi matkailupainotteinen porotyö mahdollisesti laajenee tulevaisuudessa, mikä toisi lisätuloja, joilla rahoittaa lisääntyvät poronhoitokulut. Joka tapauksessa on odotettavissa, että porotyömalleja, tietoja ja taitoja katoaa sopeutumisessa. [6]

Ympäristönmuutokset vaikuttavat perinteiseen luonnovarojen hyödyntämiseen

Luonnonvarojen hyödyntäminen on tärkeä saamelaisten elinkeino, mutta myös osa kulttuurillista luontosuhdetta ja perinteitä. Eläinlajit tulevat siirtymään ilmastonmuutoksen myötä pohjoisemmaksi, mikä voi tuoda uudenlaista riistaa saamelaisten metsästysmaille. Saamelaisten pääpyyntieläimiä ovat hirvi, riekko ja kiiruna. Metsäkanalintujen ja hirven metsästyspaine voi siirtyä saamelaisten kotiseutualueelle muualta Suomesta ja riekon osalta metsästyspaineen on havaittu jo kasvaneen. [6] Ilmastonmuutos vaikuttaa myös pohjoisen kalakantoihin ja kalastukseen saamelaisalueille. Lajeja leviää uusille alueille ja lämpimässä viihtyvät lajit menestyvät. Kylmään sopeutuneet kalalajit, erityisesti lohikalakannat, taantuvat ja niiden hyvinvointi heikkenee. [6]

Keräily ja marjanpoiminta liittyvät saamelaiseen luontosuhteeseen ja kasveja kerätään lääkkeeksi sekä säilötään käsitöitä ja kauneudenhoitoa varten. Ilmastonmuutos vaikuttaa keräilyyn tekemällä olosuhteista epävakaampia. Marjasatoihin vaikuttavat ennen kaikkea alkukesän sääolosuhteet kuten sadanta, kuivuus, tuulisuus ja keruuajan lämpötila. [6]

Saamelaisten perinteinen käsityö, duodji, on myös alttiina ilmastomuutoksen aiheuttamille muutoksille. Esimerkiksi kenkäheininä käytetyt heinät eivät välttämättä kasva samoilla tutuilla paikoilla ja samoihin aikoihin kuin aiempina vuosina. Myös porojen nahan, luiden ja muiden materiaalien käsittely muuttuu ja vaikeutuu vaihtelevassa ilmastossa. [6]

Yhdessä ilmastonmuutoksen vaikutusten lisäksi saamelaisten elinkeinojen ja kulttuurin haasteita lisäävät muut yhteiskunnallliset muutokset, jotka kilpailevat maankäytöstä [6]. Tuulivoimapuistot tuottavat lähes päästötöntä energiaa mutta haittaavat poronhoitoa, ja haittaavat poronhoitoa, ja porot välttelevät tuulivoima-alueita. Esimerkiksi liikenteen sähköistymiseen tarvitaan metalleja, mikä lisää painetta avata uusia kaivoksia. Kaivostoiminta on selvitysten mukaan kutistanut ja pirstoutut porojen laitumia, lisännyt niiden kulumista ja muuttanut porojen käyttäytymistä. [6]

Metsätaloutta rajoitetaan saamelaisten kotiseutualueilla, mutta Lapin matkailun ja luonnonvarojen hyödyntämisen merkityksen ennakoidaan lisääntyvän tulevaisuudessa [10]. Myös maanpuolustustoiminta ja siihen liittyvät rakennushankkeet kaventavat perinteisten elinkeinojen käytössä olevaa tilaa [11].

Ilmastonmuutos haastaa perinteisen tiedon perustaa ja hyvinvointia

Muiden alkuperäiskansojen tapaan saamelaiset ovat pitkään hyötyneet kokemusperäisestä, kattavasta luonnontuntemuksesta toimintansa ohjenuorana. Perinteiseen saamelaiseen elämäntapaan kuuluu läheinen yhteys luontoon. Ilmastonmuutos on kuitenkin jo nyt muuttanut sääolosuhteita niin, että perinteiset kokemukset ja tiedot eivät aina pidä paikkaansa. [6]

Ilmastonmuutoksen vaikutukset perinteisiin elinkeinoihin, kulttuuriin ja luontoon heikentävät saamelaisten hyvinvointia ja terveyttä [3]. Perinteisten ruokailu- ja liikuntatottumusten muutokset, ilmansaasteet sekä uudet bakteerit ja virukset heijastuvat fyysiseen terveyteen. Samalla ympäristön muutokset ja kulttuuriperinnön heikkeneminen kuormittavat mielenterveyttä [9].

Suunnitelmallinen sopeutuminen ilmastonmuutokseen tukee saamelaiskulttuurin säilymistä

Myös saamelaisalueilla kannattaa ennakoida ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia tulevaisuuden vaikutuksia. Näin voidaan sopeutua eli aktiivisesti varautua muutoksiin etukäteen erilaisin keinoin. [6] Sopeutumista tukee esimerkiksi Suomessa toimiva saamelainen ilmastoneuvosto, jonka tehtävä on tuottaa tietoa ilmastonmuutoksesta saamelaisen perinteisen tiedon ja tutkitun tiedon näkökulmasta. Saamelainen ilmastoneuvosto on riippumaton tiedepaneeli [12].

Ilmastonmuutokseen sopeutumista helpottaa elinkeinojen moninaisuus. Perinteiset elinkeinot, kuten porotalous, kalastus, metsästys, marjastus ja käsityöt ovat kuitenkin riippuvaisia luonnonvarojen hyödyntämisestä. Saamelaiselinkeinojen sopeutumista ilmastonmuutokseen voidaan edistää yhteiskunnan tuella sekä saamelaisten ja tiedeyhteisön yhteistyöllä. [6]