Kainuu – tyypillistä mannerilmastoa

Artikkeli

Mantereisuus näkyy selvästi Kainuun ilmastossa, ja sen vaikutus on sitä suurempi, mitä idempänä ollaan. Vuoden keskilämpötila on Oulujärven eteläosan keskimäärin +2,5 asteen ja Suomussalmen pohjoisrajan vajaan +1,5 asteen välillä. Keskimääräinen vuotuinen sademäärä vaihtelee 650 ja reilun 700 millimetrin välillä.

Oulujärven rantamilta Ylä-Kainuun vaaroille

Kainuu on kohtalaisen laaja maakunta, joka ulottuu Kajaanista itään ja koilliseen Kuhmon ja Suomussalmen suuriin kuntiin. Kainuu kuuluu suurelta osin keskiboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Oulujärven ympäristö ja sieltä itään ulottuva järvi-jokilaakso erottuvat muusta maakunnasta ilmastollisesti edullisempana alueena.

Mantereisuus näkyy selvästi Kainuun ilmastossa ja sen vaikutus on sitä suurempi, mitä idempänä ollaan. Myös korkeussuhteilla on huomattava merkitys siirryttäessä Oulujärven tasolta yli 300 metrin korkeudella oleville vaaraseuduille.

Maakunnan jakson 1991–2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Kajaanin lentoaseman sääasema. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991–2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.

Korkeilla seuduilla lämpötilan vaihtelut ovat pienempiä

Vuoden keskilämpötila Kainuun maakunnassa on Oulujärven eteläosan keskimäärin +2,5 asteen (°C) ja Suomussalmen pohjoisrajan vajaan +1,5 asteen välillä. Vuoden kylmin kuukausi maakunnassa on tammi- tai helmikuu. Oulujärven ympäristössä näiden kuukausien keskilämpötila on tyypillisesti noin -9,5 astetta ja muualla -10…-11 astetta. Korkeimmilla seuduilla talven pakkaset jäävät muuta maakuntaa heikommiksi. Talvikuukausien korkeimmat lämpötilat on saavutettu  föhn-tuulten vallitessa.

Vuoden lämpimin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskilämpötila on tyypillisesti reilut +16 astetta. Lämpimintä on jälleen Oulujärven rantamilla ja viileintä koillisessa Suomussalmen rajaseudulla. Hellepäiviä on kesässä keskimäärin 7–9 ja maakunnassa on mitattu jo lähes 35 asteen lämpötiloja. Muualla maakunnassa ei heinäkuisia halloja tyypillisesti esiinny ja kesä- ja elokuussa hallaa on 2–4 yönä.

Maanselällä on sateisinta

Keskimääräinen vuotuinen sademäärä Kainuussa vaihtelee 650 ja 700 millimetrin välillä siten, että vähiten sataa Oulujärven länsirannalla ja eniten Pohjois-Savoon rajoittuvalla Maanselän vaara-alueella (Sotkamon Naulavaara). Myös Paljakan vaaraseutu Puolangalla ja Hyrynsalmella on sateista seutua. Maakunnan suurin vuotuinen sademäärä on noin 1000 millimetriä, ja pienimmillään sateet ovat jääneet alle 400 millimetrin.

Vuoden sateisin kuukausi on yleensä heinäkuu, jolloin vettä saadaan keskimäärin noin 80 millimetriä. Helmi-huhtikuussa sataa puolestaan vähiten kuukausisadannan jäädessä keskimäärin 25–30 millimetriin. Kuivaa on ollut muun muassa vuoden 1978 toukokuussa, jolloin maakunnassa peräti neljällä sadeasemalla ei kertynyt lainkaan vettä.

Suomen lumisinta seutua

Kainuu on Oulujärven ympäristöä lukuun ottamatta maamme lumisimpia seutuja. Tähän vaikuttavat sekä suhteellisen pitkä talvi että alueen korkeussuhteet. Ensilumi sataa useimmiten jo lokakuun puolivälin jälkeen. Pysyvä lumipeite puolestaan saapuu Ylä-Kainuuseen tyypillisesti marraskuun alkupäivinä ja maakunnan muihinkin osiin yleensä kuukauden lopun tietämissä. Vain hyvin harvoin pysyvän lumipeitteen tuloa saadaan odottaa tammikuulle.

Maaliskuussa hanget ovat yleensä vähintään puolimetrisiä ja vaaraseuduilla keskimäärin 70–80 senttimetrin vahvuisia. Yli metrin paksuinen lumipeite ei ole harvinainen, etenkään runsaslumisimmilla vaaraseuduilla, kuten Paljakan vaarajonon ja Vuokatista kohti Naulavaaraa ulottuva vaarojen ketjun alueella.

Yhtenäinen lumipeite katoaa Oulujärven ympäristöstä keskimäärin huhtikuun loppupuolella ja Ylä-Kainuusta huhti-toukokuun vaihteessa. Pysyvä lumipeite kestää siis Oulujärven rantamilla keskimäärin 160 päivää ja muualla maakunnassa 160–180 päivää. Hiihtokelejä riittää siis  useimpina vuosina 5–6 kuukautta.

Korkeuserot vaikuttavat vuodenaikoihin

Kainuun maakunnassa termiset vuodenajat vaihtuvat Oulujärven ympäristössä selvästi eri tavalla kuin Ylä-Kainuussa. Keskimäärin syksy saapuu Ylä-Kainuuseen syyskuun alkupuolella ja muualle Kainuun maakuntaan syyskuun puolivälissä.  Varsin pitkä talvi alkaa maakunnan koilliskulmalla tyypillisesti jo loka-marraskuun vaihteessa ja Oulujärven rantamilla marraskuun puolivälin tuntumassa.

Kevät koittaa Kajaani-Kuhmo linjalla keskimäärin huhtikuun alkupuoliskolla ja Suomussalmen pohjoisosissa kuukauden puolivälin tienoilla. Kesä puolestaan alkaa maakunnan lounais- ja eteläosassa keskimäärin toukokuun puolivälin jälkeen ja muualla touko-kesäkuun vaihteessa. Ylä-Kainuussa talvi on muutaman viikon pidempi ja kesä pari viikkoa lyhempi kuin Oulujärven rantamilla.

Kasvukausi on lyhyt

Termisen kasvukauden pituus on Kainuussa selvästi eteläisempiä maakuntia lyhyempi. Se alkaa keskimäärin toukokuun alkupuolella ja päättyy lokakuun puoliväliin mennessä. Kasvukauden pituus vaihtelee siis Oulujärven ympäristön noin 160 päivän (5,5 kuukautta) ja Suomussalmen 140 päivän (4,5 kuukautta) välillä. Kasvukauden aikana keskimäärin kertyvä tehoisa lämpösumma on Oulujärvellä keskimäärin 1100–1150 vuorokausiastetta (°Cvrk) ja maakunnan pohjoiskolkassa se jää 900–1000 vuorokausiasteeseen.

Kasvukauden aikana kertyvä sademäärä on keskimäärin 300–375 millimetriä, mutta vuosien välinen vaihtelu on suurta.

Kainuun ilmasto lämpenee ja sademäärä kasvaa

Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu/olemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981–2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lämpenevän Kainuussa kuluvan vuosisadan aikana noin 1,9–5,8 °C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). Lämpenemisen määrä riippuu siitä, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt kehittyvät tulevina vuosina. On myös hyvä huomata, että ilmasto on jo lämmennyt: jakso 1991–2020 oli noin 0,6 °C lämpimämpi kuin 1981–2010.

Kuva 1. Vuotuisen keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Kainuussa eri kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990–2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia.

© Ilmatieteen laitos

Kuukausitasolla lämpötilan muutoksia on arvioitu vuosisadan puoliväliin asti. Lämpötila kohoaa kaikkina kuukausina verrattuna jaksoon 1981–2010, mutta eniten marraskuun ja helmikuun välillä (kuva 2, vasen).

Kuva 2. Keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain Kainuussa kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia.

© Ilmatieteen laitos

Vastaavasti vuotuisten sademäärien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 6–17 prosenttia verrattuna jaksoon 1981–2010 (kuva 1, oikea). Keskimäärin vuodessa sataisi 690–770 mm.

Vuosisadan puoliväliin mennessä sademäärät kasvavat kaikkina kuukausina, mutta elokuussa muutos on pieni. Sadetta tulisi eniten marras-helmikuussa (kuva 2, oikea).

Lähteet: [1],[2], [3], [4], [5]

Tuottajatahot

  • Sisältö on tuotettu ympäristöministeriön rahoittamassa Suomen Ilmastopaneelin SUOMI-hankkeessa.