Maankäyttö – Sopeutuminen
Hyvällä maankäytön suunnittelulla voidaan merkittävästi vähentää yhdyskuntien haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille.
Potentiaalisten tulva-alueiden huomioiminen yhä tärkeämpää
Keskeinen maankäyttöön vaikuttava huoli on ilmastonmuutoksen vaikutus vesistöjen ja rannikon tulvaherkkyyteen. Etenkin merialueilla tulvien korkeuteen vaikuttaa sääilmiöiden lisäksi myös rannikon luonne, minkä vuoksi yleispätevää turvarajaa ei voida määritellä. Alueelliset ympäristökeskukset antavat suosituksia alimmista rakentamiskorkeuksista järvialuekohtaisesti.
EU:n tulvadirektiivi (2007/60/EY) velvoittaa Suomea kartoittamaan potentiaaliset tulva-alueet. Suomen yleispiirteinen tulvakartoitus valmistuu 2011. Sen pohjalta laaditaan tarkemmat kartat tulvaherkille alueille.
Rakennetulla alueella rankkasateet voivat aiheuttaa tulvia kaukanakin vesistöistä. Pienetkin tulvivat kaupunkipurot voivat aiheuttaa paikallisesti merkittäviä vahinkoja. Haavoittuvuutta voi pienentää lisäämällä hulevesiverkoston kapasiteettia, hyödyntämällä esimerkiksi katuverkkoa pintavalunnan turvallisessa ohjailussa, varaamalla kaavassa tulvavesille erityisiä tulvitusalueita tai imeyttämällä ja pidättämällä hulevesiä paikallisesti. Normaalioloissa tulvakosteikot voivat toimia esimerkiksi viheralueina tai laidunmaina.
Ilmastonmuutos heikentää maaperän ominaisuuksia
Sateisuuden ja jäätymisolosuhteiden muutokset lisäävät tarvetta huomioida maaperän ominaisuudet jo kaavoitusvaiheessa. Etenkin savimailla maaperän heikko läpäisevyys voimistaa sääolojen äärevöitymisestä johtuvaa maaperän painumista kuivina kausina ja epästabiiliuden kasvua maaperän vettyessä. Alavien alueiden ja rannikoiden ottamista rakennuskäyttöön tulisi tästäkin syystä harkita tarkoin. Kaava on vahva väline uuden rakennuskannan suojaamiseen.
Maankäytön suunnittelulla vaikutetaan elinympäristön viihtyisyyteen pitkälle tulevaisuuteen
Leutojen talvien lisääntyminen ja mahdollisesti lisääntyvä tuulisuus vähentävät ulkoalueiden viihtyisyyttä ja lisäävät rakennuksien ulkopintoihin kohdistuvaa rasitusta. Vaikutus korostuu rannikolla, talvellakin yhä useammin avoimen meren lisätessä ilman kosteutta. Ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia voidaan kaikkialla lieventää rakennusten ja istutusten hyvällä sijoittelulla suojaisten ulkoalueiden luomiseksi. Myös katettujen ulkotilojen käyttöä voidaan harkita. Hyvä paikallistuntemus ja maastonmuotojen ja pienilmaston huomioiminen on tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpää.
Lähteinä [1], [2], [3], [4], [5], [6], [7]