Päijät-Häme – vesistöt vaikuttavat ilmastoon

Eteläinen Päijänne ja Salpausselkä

Kooltaan pieni Päijät-Hämeen maakunta kattaa Päijänteen eteläosan ympäristöineen. Ilmastollisesti se kuuluu kokonaan eteläboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen.

Päijät-Hämeen eteläisimmässä osassa Salpausselästä etelään on vähän järviä, kun taas muu osa maakuntaa on vesistöjen vahvasti hallitsemaa. Suurimmista järvialueista Päijänteellä on selvin vaikutus alueen ilmastoon. Muita merkittäviä järvialueita ovat Lahden Vesijärvi, Heinolan ympäristön Ruotsalainen ja Konnivesi sekä Hartolan Jääsjärvi ja Rautvesi.

Maakunnan jakson 1991–2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Lahden Launeen sääasema. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991–2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.

Eniten hellepäiviä Lahden seudulla

Päijät-Hämeessä vuoden keskilämpötila on tyypillisesti maakunnan koillisosan vajaan +4,5 asteen (°C) ja lounaisimman osan +5,0 asteen välillä. Vuoden kylmin kuukausi on tavallisesti helmikuu, jonka keskilämpötila on -6,5 astetta. Kylmintä on Hartolan seudulla ja lauhinta maakunnan etelärajalla. Alkutalvea lauhduttaa pitkään sulana pysyvä Päijänne.

Heinäkuu on puolestaan tyypillisesti lämpimin kuukausi, jolloin keskilämpötila on keskimäärin 17 astetta koko maakunnassa. Hellepäiviä esiintyy eniten Lahden seudulla, keskimäärin 20 kesässä, ja löytyypä Lahden tilastoista hellepäiviä vielä syyskuussakin. Asikkalan Pulkkilanharjulla vesistöjen ympärillä hellepäiviä esiintyy vähemmän, noin 10. Halla on vesistöjen lämmettyä harvinaista suuressa osassa maakuntaa, mutta eteläosien alavilla peltoalueilla sitä esiintyy ajoittain. Kesäkuussa hallaöitä on tyypillisesti 2 ja elokuussa 1.

Suurimmat sateet saadaan elokuussa

Keskimääräinen vuoden sademäärä vaihtelee maakunnan alueella 600 ja 650 millimetrin välillä. Eniten sataa Salpausselän eteläpuoleisilla alueilla ja vähiten Päijänteen rantamilla Asikkalasta pohjoiseen. Suurimmat vuoden sademäärät ovat Päijät-Hämeen alueella olleet noin 900 millimetriä, pienimmät puolestaan reilut 300 millimetriä. Vuoden sateisimmat kuukaudet ovat heinä- ja elokuu, jolloin sataa keskimäärin 70 millimetriä. Vähiten puolestaan sataa huhtikuussa, tyypillisesti noin 30 millimetriä.

Lumentulo viivyttelee ajoittain

Päijänne hidastaa lumipeitteen saapumista ympäristöönsä etenkin lauhoina alkutalvina. Keskimäärin ensimmäinen lumipeite saadaan marraskuussa, Etelä-Päijänteen rantamilla kuitenkin vasta kuun loppupuolella. Pysyvä lumipeite saapuu tyypillisesti ensin Padasjoen-Hartolan seudulle ja etenee sieltä parin viikon aikana Salpausselän eteläpuoleisille peltoalueille. Esimerkiksi Lahteen pysyvä lumipeite saadaan keskimäärin joulukuun ensimmäisellä viikolla.

Lumipeite on paksuimmillaan maaliskuun alkupuolella, jolloin lunta on keskimäärin 30 senttimetriä, koilliskulmalla hieman enemmän. Keskimäärin yhtenäinen lumipeite sulaa aukeilta paikoilta huhtikuun alkupuolella, alkaen Salpausselän eteläpuolelta ja kadoten viimeisenä maakunnan koillisrajalta. Lumipeite siis pysyy maassa maakunnan koilliskulmalla pitempään kuin sen eteläisimmissä osissa.

Tasaiset vuodenajat

Termiset vuodenajat vaihtuvat viikon sisällä koko maakunnan alueella. Syksy alkaa tyypillisesti syyskuun loppupuolella. Talven puolelle siirrytään maakunnan pohjoisosassa marraskuun puolivälissä, Päijänteen rantamilla ja maakunnan eteläosassa marraskuun lopussa. Talven pituus on keskimäärin 130–145 päivää (eli 4 kuukautta).

Kevät alkaa Salpausselän eteläpuolella maaliskuun loppupuolella ja etenee maakunnan pohjoisrajalle huhtikuun alussa. Kesä puolestaan käynnistyy pian toukokuun puolivälin jälkeen ja kestää keskimäärin 110–120 päivää (eli 3,5–4 kuukautta).

Maakunnan suotuisimmat kasvuolot ovat Salpausselän eteläpuolella

Päijät-Hämeessä terminen kasvukausi alkaa tavanomaisesti huhtikuun loppupuolella ja päättyy maakunnan pohjoisosassa ennen lokakuun puoltaväliä ja etelärajalla kuukauden puolivälin jälkeen. Kasvukauden pituus on siis tyypillisesti 170–180 päivää (eli 5,5–6 kuukautta).

Kasvukauden aikana keskimäärin kertyvä tehoisa lämpösumma on 1300–1400 vuorokausiastetta (°Cvrk). Se on pienimmillään maakunnan pohjoisrajalla ja suurimmillaan Salpausselän eteläpuolella. Kasvukaudella sataa tyypillisesti hieman yli 350 millimetriä.

Päijät-Hämeen ilmasto lämpenee ja sademäärä kasvaa

Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu/olemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981–2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lämpenevän Päijät-Hämeessä kuluvan vuosisadan aikana noin 1,7–5,2 °C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). Lämpenemisen määrä riippuu siitä, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt kehittyvät tulevina vuosina. On myös hyvä huomata, että ilmasto on jo lämmennyt: jakso 1991–2020 oli noin 0,6 °C lämpimämpi kuin 1981–2010.

Kuukausitasolla lämpötilan muutoksia on arvioitu vuosisadan puoliväliin asti. Lämpötila kohoaa kaikkina kuukausina verrattuna jaksoon 1981–2010, mutta eniten marraskuun ja maaliskuun välillä (kuva 2, vasen).

Vastaavasti vuotuisten sademäärien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 5–14 prosenttia verrattuna jaksoon 1981–2010 (kuva 1, oikea). Keskimäärin vuodessa sataisi 700–750 mm.

Vuosisadan puoliväliin mennessä sademäärät kasvavat lähes kaikkina kuukausina, mutta heinä-elokuussa muutos pieni tai vähenevä. Sadetta tulisi eniten marras-tammikuussa (kuva 2, oikea).

Lähteet: [1],[2], [3], [4], [5]