Terveydenhuolto – Sopeutuminen
Ilmastonmuutos asettaa tulevaisuudessa uusia vaatimuksia terveydenhuollolle. Palveluiden tarve muuttuu sairaustaakan muuttumisen kautta: lisääntyvät sään ääri-ilmiöt, kuten lämpöaallot, lisäävät terveysongelmia, synkillä ja vähälumisilla talvilla voi olla vaikutuksia mielenterveyteen, elintarvike- ja vektorivälitteisten tautien leviäminen lisääntyy. Ikääntyvä väestö ja lapset, sekä sydän- ja verisuonitauteja sekä allergioita sairastavat muodostavat riskiryhmän ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksille.
Poikkeustilanteet lisäävät hoidon tarvetta mutta vaikeuttavat sen tarjontaa
Terveydenhuollossa on tärkeää varautua niin sään poikkeusilmiöihin kuin maailmanlaajuisesti leviävien tautien eli pandemioiden ja infektioidenkin lisääntymiseen. Terveyspalveluiden kysynnän lisääntymisen ohella ilmastonmuutos voi myös heikentää palveluiden saatavuutta äärimmäisten säätilanteiden aikana. Kiinteistöjen suunnittelussa ja remontoinneissa täytyy huomioida äärisääolot ja varmistaa sähkön saatavuus kaikissa olosuhteissa. Lisäksi rakennuksien ilmastointi-, lämmitys- ja jäähdytystarpeet tulee muokata muuttuvan ilmaston mukaan.
Sopeutumistoimissa kannattaa panostaa ja varautua ainakin seurantajärjestelmien parantamiseen, tiedotukseen ja valistukseen, rokotuksiin, valmiuteen epidemioiden torjunnassa ja hellejaksojen lisääntyneeseen hoitotarpeeseen.
Yhteistyötä ja järkevää voimavarojen kohdistamista
Terveydenhuollon sopeutumistoimet vaativat monenlaista yhteistyötä muiden alojen ja toimijoiden, kuten ilmastoasiantuntijoiden ja yhdyskuntasuunnittelijoiden, kanssa. On tärkeää määrittää, mitkä muutokset ja vaikutukset ovat merkittäviä, jotta resursseja eli voimavaroja voidaan kohdistaa järkevästi. Yksi hellepäivä ei vaadi erityistoimenpiteitä, mutta viikon hellejakso voi niitä jo vaatia.
Toiminnan laajemmat vaikutukset tulisi myös ymmärtää, jotta ei tehtäisi vääränlaisia ja kalliita sopeutumispäätöksiä. Esimerkiksi ilmastoinnin tehostaminen on ongelmallista, sillä se kuluttaa paljon energiaa. Siksi myös muut vaihtoehdot tulisi kartoittaa. Esimerkiksi Lontoossa uudet rakennukset suunnitellaan siten, että ilmastointia käytetään vain tarvittaessa. Lisäksi kaupungissa on päädytty lisäämään varjostavan ja viilentävän kasvillisuuden määrää kaupunkialueella.