Vesivoiman tuotanto osittain hyötyy sademäärän lisääntymisestä
Vesivoimatuotanto hyötyy alailmakehän lämpenemisestä etenkin Suomen pohjoisosissa, jossa ilmastonmuutoksen seurauksena sademäärät lisääntyvät ja yhä suurempi osa talvisateista tulee maahan vetenä. Ilmaston lämmetessä vesivoimatuotannon ennakoitavuus heikkenee. Rankkasateiden lisääntyminen saattaa vastaisuudessa muuttaa jokien tulvimista, mikä osittain vähentää vesivoimantuotantoa ja voi heikentää patoturvallisuutta erityisesti syksyllä ja talvella.
Vesivoimatuotanto Suomessa
Suomessa tuotetusta sähköstä keskimäärin 20 prosenttia perustuu vesivoimaan [1]. Mikäli vesivoimaa ei saada vähäisestä sademäärästä johtuen riittävästi, se korvataan sähköntuotannossa lähinnä hiililauhteella tuotetulla sähköllä. Vesivoimaa ostetaan Suomeen myös pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta Ruotsista ja Norjasta. [2]
Ilmastonmuutoksen vaikutus vesivoimatuotantoon
Maamme vuotuisen sademäärän arvioidaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen myötä kymmenisen prosenttia 2030-luvulle tultaessa. Ilmastonmuutoksen edetessä yhä suurempi osa talvisateista tulee maahan vetenä. Talvisateiden lisääntyminen edesauttaa vesivoiman tuotantoa erityisesti Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomessa lumipeitteen oheneminen vähentää kevättulvien aiheuttamaa ylivirtaamaa vesivoimaloissa, mikä lisää energiantuotantomahdollisuuksia. [3]
Rankkasateiden arvioidaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen myötä enemmän kuin vuoden keskimääräisen sademäärän [2]. Sadannan ääriarvojen muuttuminen vaikuttaa tulvien voimakkuuteen ja ajoittumiseen. Rankkasateiden lisääntyminen saattaa lisätä tulvia erityisesti syksyllä ja talvella, jolloin haihdunta on alueella vielä vähäistä. Tulvat pienentävät tuotantomääriä ja heikentävät patoturvallisuutta, mikäli padon juoksutuskapasiteetti ylittyy [4].
Ilmastonmuutoksen vaikutus veden virtaamiin vaihtelee eri puolilla Suomea ja riippuu valunnassa tapahtuvista muutoksista sekä haihdunnan ja sadannan välisestä suhteesta paikallisella tasolla. Pohjois-Suomessa sadannan ennustetaan lisääntyvän haihduntaa enemmän, mutta Etelä-Suomessa haihdunta lisääntynee suhteessa enemmän [1].
Kuva. Kemijoen Ossauskosken vesivoimalaitos.
© Aarno Torvinen
Keskilämpötilojen nousu ja kasvukauden piteneminen lisäävät haihduntaa, minkä johdosta veden määrä joissa ja altaissa saattaa vähentyä kesäisin esiintyvien kuivuusjaksojen aikana. Keskilämpötilan nousu vaikuttaa myös voimalaitosten jäähdytysveden lämpötilaan. Veden lämpötilan nousu heikentänee hieman lauhdutusvoimaloiden hyötysuhdetta. [2] Vesivoimatuotannon ennustetaan kasvavan Suomessa jopa kymmenen prosenttia nykyisestä vuoteen 2030 mennessä [1].
Vesivoimatuotannon herkkyys sateiden alueelliselle ja ajalliselle jakautumiselle sekä sadannan ääriarvoille heikentää vesivoiman tuotantomäärien ennakoitavuutta [2]. Toisaalta myös jokien osalta tehdyt suojelusopimukset rajoittavat vesivoimatuotannon huomattavaa lisäämistä Suomessa [2].