Autoveron ja ajoneuvoveron porrastaminen hiilidioksidipäästöjen mukaan

Toteutus etenee ja on tuottanut päästövähennyksiä, mutta tavoiteltua hitaammin.

Ensirekisteröityjen henkilöautojen keskimääräiset CO2-päästöt ovat hitaassa laskussa, joskin dieselautojen kohdalla laskevaa päästökehitystä ei ole havaittavissa [1]. Sähköautojen määrä ja osuus autokannasta on lähtenyt voimakkaaseen kasvuun aivan viime vuosina. Ensirekisteröidyistä henkilöautoista täyssähköautojen osuus oli 0,6 % vuonna 2018, 1,7 % vuonna 2019 ja 4,4 % vuonna 2020. Vuonna 2022 osuus oli jo 16,1 %. Ladattavilla hybrideillä vastaavat osuudet olivat 4,1 % vuonna 2018, 5,2 % vuonna 2019, 13,7 % vuonna 2020 ja 19,8 % vuonna 2022. [2] Henkilöautoliikenteen sähköistyminen etenee aiempaa arviota nopeammin, ja ennustetta Suomessa käytössä olevien sähköautojen määrästä on siksi korjattu ylöspäin. Tavoitteeksi on asetettu 750 000 sähköautoa vuonna 2030, ja on mahdollista, että tavoite ylitetään [3]. Valtaosa myydyistä sähköautoista oli pitkään ladattavia hybridejä [2], mikä tuottaa pienemmän päästövähennyksen verrattuna tilanteeseen, jossa täyssähköautojen osuus olisi suurempi. Vuoden 2023 alkupuolella täyssähköautojen osuus ylitti kuitenkin ladattavien hybridien osuuden kaikista ensirekisteröidyistä sähköautoista [4].

Auto- ja ajoneuvoveron porrastamisen vaikutuksia liikenteen CO₂-päästöihin ei ole arvioitu erikseen. Kaikki ajoneuvojen energiatehokkuutta parantavat toimet yhdessä tuottavat arviolta 0,41 Mt CO₂ päästövähennyksen vuonna 2030 [5], [6].