Liikennepalvelulaki

Toteutus etenee, mutta saavutettaviin päästövähennyksiin liittyy epävarmuuksia.

Liikkumispalveluiden tarjoajia on tullut markkinoille lisää, mutta käytön volyymit ovat vielä pieniä. Liikkumiskäyttäytymisen muutokseen liittyy runsaasti epävarmuuksia. Covid-19-pandemia on osoittanut, että käyttäytyminen voi muuttua nopeastikin, mutta päästöjä pysyvästi vähentävien muutosten aikaansaamiseksi tarvitaan pitkäjänteisiä ja suunniteltuja toimenpiteitä. [1] On myös viitteitä, että pandemia on lisännyt halukkuutta auton omistamiselle aiemmin autottomien keskuudessa sekä toisen auton hankinnalle heillä, joilla jo on auto [2].

MaaS-palvelut eivät automaattisesti vähennä liikenteen päästöjä, vaan vähennykset riippuvat toteutustavasta ja siitä, mitä liikennemuotoja palvelut korvaavat. Mikäli MaaS-palvelut vähentävät auton omistamista ja käyttöä, niillä on merkittävä päästövähennyspotentiaali. Samalla voidaan vähentää luonnonvarojen kulutusta ja liikenteen käyttämää tilaa kaupungeissa. [3] Liikennepalveluiden (liikennevälineiden yhteiskäyttö, vuokraus, taksit ja joukkoliikenne) päästövähennyspotentiaali on noin 0,08 Mt vuonna 2030 mutta kasvaa huomattavasti tulevaisuudessa, ollen arviolta 0,58 Mt vuonna 2045. Päästövähennys johtuu lähinnä auton omistuksen oletetusta vähenemisestä ja sen vähentämistä henkilöautokilometreistä. [4]

Yhteiskäyttöautot vähentävät ajettuja kilometrejä keskimäärin noin 40 % niillä, jotka vaihtavat oman auton yhteiskäyttöautoon. Jos 5 % kotitalouksista siirtyisi auton omistuksesta yhteiskäyttöautoon, liikenteen CO2-päästöt vähenisivät 0,7–5,3 % nykytasosta. Yhteiskäyttöautojen lisäämisellä saavutettavan päästövähennyspotentiaalin on arvioitu olevan Suomessa 0,1 Mt CO2 vuosittain, mikäli yhteiskäyttöautot eivät ole sähkökäyttöisiä ja 0,3 Mt CO2 vuosittain, mikäli yhteiskäyttöautot ovat sähköisiä. [5]